Soijamaitoa, kookosmaitoa, vettä... Riisijauhoja, maissijauhoja, ohrajauhoja... mitä mieltymykset ovatkaan (ja mikä keholle sopii!). Sokeria tai suolaa sen mukaan, tahtooko ennemmin suolaista vai makeaa. Saman ohjeen mukaan tulee tehtyä myös amerikkalaiset pannukakut (ja uunipannari myös!), niissä vain käytetään sitten vähemmän nestettä jauhomäärään kuin letuissa.
Sekaan voi halutessaan heittää jotain itselleen sopivaa. Banaania muussattuna, marjoja (no pannareihin nyt ainakin), hedelmäsosetta... saa vähän erilaista makua tavalliseen. Toki minulla mahdollisuudet ovat melko rajalliset siitä, mitä sekaan laittaa, mutta omilla rajoilla. Letut (ja pannarit) ovat siitä mahtavia, että niiden kanssa voi vetää päästään uusia ideoita niin paljon kuin mielikuvitusta riittää ja yleensä ne onnistuvat silti.
0 Comments
Vehnäjauhot, maito, kananmunat... perusruoka-aineet, jotka tulisi kaapeista aina löytyä. Mutta minulle ne eivät ole lainkaan perusaineita, niin... mitä minun kaapeissani sen sijaan sitten on? Ihan ensimmäisenä voisin mainita (gluteenittoman) kauramaidon, joka on yksi todellisista kulmakivistä minulla, se toimii kahvimaitona, välillä ruokajuomana muutenkin (en kyllä kuvassa olevaa, Juustoportin kauramaito on maultaan ainoa, jota tulee sellaisenaan juotua), ruoanlaitossa ja leivonnassa, mihin ikinä maitoa voikaan käyttää. Toisena minulla yleensä kaapissa on myös kookosmaitoa, joka sekin soveltuu ruoanlaittoon. Pitäisi käydä kaupassa, sillä näitä kuvatessa huomasin, että useampikin perusruoka-aineistani on oikeastaan loppu Rypsi- ja oliiviöljy ovat käytössä ruoanlaitossa aika pitkältä kaikki rasva, mitä käytän. Toki margariineja tulee jonkin verran käytettyä, mutta vähemmän kuin öljyjä. Soijakastike on myös sellainen, mitä on oikeastaan aina, vaikka käytänkin sitä loppupeleissä melko harvoin. Se on kumminkin hyvä mauste wokkiruokiin ja muuhun. Gluteenittomana tietenkin, koska tavallisessa on vehnää. Maissi- ja kaurajauho ovat eniten käyttämäni jauhot, ovathan ne ainoat viljatuotteet, joita todella kestän (ja joiden päälle koko ruokavalioni on kasattu. Näiden lisäksi minulla yleensä on kaapissani riisijauhoja (ei tällä hetkellä), joita käytän esimerkiksi ruskean kastikkeen tekemiseen. Perunajauhoja ja tapiokatärkkelystä on yleensä kaapissani, vaikka niiden käyttö on oikeastaan hyvin satunnaista, mutta kun tarve tulee niin niitä on sielä. Leivinjauhe, psyllium ja ksantaani ovat kaappini vakioasukkaita, vaikka vain niistä yksi löysi tiensä kuvaan asti. Nämä ovat hyödyllisiä, kun leipoo paljon. Pastaa minulla on kaapissa aina jossain muodossa. Tällä hetkellä suurimmaksi osaksi spaghettina, kun sain joulusta jääneet spaghetit mukaani, kun ei niitä sitten Porvoossa syötykään. Tällä hetkellä on myös muutama lasagnelevy, jotka jäivät kun tein lasagnea. Nuudeleitakin syön, riisistä tehtyjä sellaisia, sillä kuten mainittua, vehnä ja munat eivät sovi minulle. Sen lisäksi siskon kanssa syödään molemmat riisiä, joten yleensä on myös sellaista, tällä hetkellä kaapissa on vain riisi-kauraseosta, mutta yleensä on myös ihan pelkkää riisiäkin. Myös kauraleseitä minulla on aina kaapissä, käytän niitä lähinnä puuron tekemiseen, sillä en kauheasti pidä hiutaleista tehdystä puurosta, hiutaleet tuntuvat niin isoilta ja inhottavilta suussa. Maissia löytyy myös purkitettuna versiona, ja sitä voi upottaa oikeastaan mihin tahansa ruokaan, kun siltä tuntuu. Tässä muodossa maissia tulee kyllä syötyä vähemmän, kuin muissa muodoissa, mutta on sitä hyvä aina kaapissa olla, jos keksii taas jonkin, mihin tunkea sitä sekaan. Tomaattia en kypsentämättömänä pysty paljoakaan syömään, mutta murskaa yleensä löytyy niin maustamatonta kuin yrttimaustettua (kunhan ei ole sopimattomilla yrteillä maustettu). Sitäkin voi upottaa mineen ruokaan, kastikkeisiin ja keittoihin esimerkiksi. Ananas on myös sellainen, mitä en voi tuoreena syödä, mutta purkitettuna on yksi herkuistani. En minä purkkiananastakaan pysty kauheasti kerralla syömään. Basilika ja oregano ovat minun perusmausteeni, joita tulee käytettyä lähes kaikkeen, mikä maustamista kaipaa. Ovathan ne harvat mausteet, joista ei mitään oireilua tule. Merisuolaa kaapissa myös on, mutta minä en oikeastaan ole mikään kauhean suuri suolan kuluttaja, sillä meillä ei kotona oikeastaan suolaa käytetty kuin muutamiin harvoihin ruokiin, joten se on kaapissa, mutta tulee käytettyä hyvin vähän. Mustapippuri on suosikkimausteeni, vaikken voikaan sitä aivan kauheasti käyttää. Kasvisliemikuutioita tulee myös aina välillä laitettua keittoihin ja kastikkeisiin, eivät ne täysin sopivia ole, mutta täytyy vain yrittää valita johin, mikä ei ehkä niin kauheasti sisällä mitään sopimatonta. On olemassa blogipostauksia siitä, mitä kokata, kun kasvissyöjä tulee kylään ja vastaavia. Mutta entäs sitten, kun kyläilijä onkin allergikko? Mitä huomioida, kun virhe saattaakin viedä vieraan hengen.
Aivan ensiksi tulee selvittää, mitkä rajoitteet ovat Tästä on hyvä lähteä liikkeelle. Kommunikaatio on tärkeää, noh minkä vain vieraan kanssa, oli kyse sitten allergisesta tai muista syistä "ruokarajoitteinen". Yleensä vieraalta itseltään saa parhaat ohjeet siihen, kuinka toimia. Minun mielestäni ei ole tyhmiä kysymyksiä, kun kyse on ruoasta. Jos et tiedä tai ymmärrä jotain, niin aina kannattaa kysyä ja varmistaa, eikä ruokapöydässä vasta todeta, että "tässä on muuten vehnätärkkelystä, ei kai se haittaa. Tämä on kumminkin gluteenitonta", sillä vehnätöntä se todellakin haittaa. Keliakia vai vilja-allergia? Maidoton vai laktoositon? Aivan eri asioita, mutta silti sekoitetaan keskenään. Keliakia ei ole allergiaa vaan sairaus, jossa gluteeni vaurioittaa suolistoa. Jotkut gluteenitonta ruokavaliota noudattavat pystyvät vehnätärkkelystä syömään, mutta jotkut gluteenittomistakin ovat "luontaisesti gluteenittomalla", eli eivät voi käyttää juurikaan tuota vehnätärkkelystä käyttää. Vilja-allerginen taas on allerginen yhdelle tai useammalle viljalle. Minun tapauksessani vehnälle, jolloin ei voi käyttää mitään, mikä sisältää / saattaa sisältää vehnää (tai mille viljalle onkaan allerginen), eikä se gluteenin poistaminen auta, jos on allerginen viljalle. Maitoallergian ja laktoosi-intoleranssin ero on samankaltainen. Laktoosi-intoleranssissa keho ei pysty pilkkomaan laktoosia, kun taas maitoallergiassa keho kehittää vasta-aineita maidon proteiinia vastaan. Laktoositon ei sovellu maitoallergiselle, mutta maidoton todennäköisesti sopii laktoosittomalle, jos muita ongelmia ruoan suhteen ei ole. Mitä sitten pitäisi ruoanvalmistuksessa huomioida? Kontaminaatioriskin minimointi. Kotikeittiössä tuskin on mahdollista lähteä täysin uusia ja puhtaita varusteita ja työskentelytiloja hankkia, mutta huolellinen puhdistus niin astioiden kuin työtasojenkin suhteen, eikä allergisoivien asioiden käsittelyä samaan aikaan allergiaruoan kanssa mielellään. Ja ruoan säilytyksessäkin kannattaa pyrkiä kontaminaation minimointiin. Toinen on se, että vieraalta voi kysellä. Laajasti allergisilla yleensä on jotain luottoreseptejä. Ja yleensä he osaavat kyllä neuvoa, jos jokin ihmetyttää. Jos sinulla on resepti, jota haluaisit käyttää, mutta siinä on jotain sopimatonta, voi vieraasi varmasti kertoa, pystyykö ohjeen tekemään ilman sitä tai voiko sen korvata jotenkin (monessa se on mahdollista!). Entä jos tapahtuu virhe ja annan vieraalleni jotakin sopimatonta? Painotan vielä uudelleen kommunikaation tärkeyttä. Jos vieraalla on lääkkeitä, hän varmasti osaa neuvoa kuinka niitä käyttää vahingon sattuessa. Yleensä allergiset tietävät kyllä, kuinka tulisi menetellä ja varmasti kertovat myös sinulle. Sillä on oma henki yleensä ihmisille sen verran tärkeä, ettei lähde sitä vieraillessaan riskeeraamaan turhia. 200 g (maidotonta) margariinia 1 dl fariinisokeria 1 dl sokeria 2 dl soijajogurttia (maustamaton) 3 dl gluteenitonta jauhoseosta / 2 dl kaurajauhoja + 1 dl perunajauhoja 1 dl (gluteenittomia) korppujauhoja 1 dl (gluteenittomia) pipareita + 1 dl mantelijauhoja (tai 2 dl toista) 2 tl leivinjauhetta 1 tl ksantaania 1. Vatkaa margariini ja sokerit kuohkeaksi. 2. Sekoita soijajogurtti margariini-sokeri seokseen. 3. Sekoita kuivat aineet keskenään ja sitten margariiniseoksen joukkoon. 4. Jaa vuokiin. Minä käytin kertakäyttömukeja, mutta torttuvuoat ja muffinssivuoat ovat myöskin hyviä! 5. Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia, kunnes torttuun työnnettyyn tikkuun ei jää taikinaa. 6. Anna torttujen jäähtyä ennen koristelua. |
Archives
December 2020
Categories
All
|